Kun generatiivinen tekoäly menee metsään visuaalisessa viestinnässä – tarina verhoomosta

Generatiivinen tekoäly on viime vuosina saavuttanut huikeita edistysaskelia, ja sen kyky tuottaa kuvia, tekstejä ja muita sisältöjä on hämmästyttävä. Monet ovatkin tarttuneet tähän työkalupakkiin, houkuteltuina sen tehokkuudesta ja potentiaalisesta kustannussäästöstä. Mutta onko tekoälystä todella korvaamaan ammattikuvaajaa tai visuaalisen viestinnän ammattilaista?

Voi olla tai ei olla, riippuen tavoitteistasi.

Kun kuvaaja verhoilijaa etsi, eli tarina tekoälystä

Olin etsimässä verhoilijaa sohvalleni (ja kuten jo tarinan alkuperäisessä versiossa Linkedinissä mainitsin, en oikeasti etsinyt verhoilijaa, mutta se ei olekaan asian ydin). Googlailin ja selaisin hakutuloksia, joista erityisesti yksi vakuutti. Niinpä sivustolle tutkimaan asiaa lisää. Vaan mitäpä löytyi? Monia otsikkotasolla kiinnostavia näkökulmia ja tietopaketteja verhoilusta, kuvien kera. Vaan tekstipä oli niin ilmiselvää, toisteista tekoälysaastaa ja kuvat suoraan generaattorista, että yrityksen uskottavuus mureni hetkessä. Vaikea uskoa kuvia, joissa jokainen hylly on sentilleen järjestyksessä ja usea, mallimittainen ja näköinen, työntekijä iloitsee yhden nojatuolin ympärillä. Samalla sivustolle hankitut asiakastestimoniaalit menettivät myös arvonsa; olivatkohan edes aitoja. Niinpä tämä verhoomo ei saanut minua asiakkaaksi, sivust ei herättänyt luottamusta edes tarjouspyynnön verran.

Tekoälykuvat: missä ne onnistuvat?

Generatiivinen AI on loistava työkalu tilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti yleisluontoisia kuvia esimerkiksi ideointiin, konseptointiin tai tiettyyn tyylisuuntaan sopivien visuaalien kokeiluun. Sillä voi luoda näyttäviä, jopa surrealistisia kuvia, jotka ovat teknisesti vaikuttavia. Tämä tekee siitä hyödyllisen esimerkiksi mainoskampanjoiden varhaisessa vaiheessa, kun testataan erilaisia ideoita tai tunnelmia.

Ja voihan AI tuottaa visuaaleja, jotka näyttävät ensi silmäyksellä aivan mahtavilta! Siis ihan kuin graafikon kynästä tai kuvaajan tekemä. Se voi imitoida tiettyjä valokuvaustyylejä ja jäljitellä erilaisia sommitelmia. Mutta kun pintaa raaputtaa syvemmältä, paljastuu kaikenlaisia asioita..

Missä generatiivinen AI epäonnistuu?

Aidot tunteet ja inhimillisyys puuttuvat

Yksi suurimmista ongelmista AI:n tuottamissa kuvissa on autenttisuuden puute. Vaikka tekoäly voi luoda kuvia, jotka näyttävät realistisilta, niistä puuttuu se ihmisen kosketus, joka tekee kuvasta aidosti vaikuttavan. Ammattikuvaajan ottama kuva voi välittää tunteita, tarinoita ja merkityksiä tavalla, johon tekoäly ei pysty. Tekoälykuvilla ei voi rakentaa luottamusta, kun kysymys on yrityksen henkilöstöstä, asiakaskohtaamisista tai tuotteista. Kuvat ovat uskottavampia, kun ne ovat oikeasti aitoja.

Brändisi identiteetti kärsii

Yksi yrityksen tärkeimmistä tehtävistä on rakentaa tunnistettava ja erottuva brändi. Tekoälyn avulla luodut generiset kuvat eivät tue tätä päämäärää. Ne saattavat näyttää hyvältä, mutta ne eivät juuri koskaan heijasta yrityksen arvoja, kulttuuria tai persoonallisuutta. Lopputuloksena syntyy visuaalinen viestintä, joka näyttää geneeriseltä ja vieraannuttavalta – aivan kuten mainitsemani “verhoilufirman” verkkosivut, joissa kaikki oli teknisesti oikeinkin kunnossa, mutta sisällöstä puuttui aitous.

Kulttuuriset ja kielelliset nyanssit puuttuvat

AI on erinomainen luomaan sisältöä, mutta se ei ymmärrä kohdeyleisönsä kulttuurisia ja kielellisiä nyansseja. Esimerkiksi suomalaiselle yleisölle amerikkalaistyylinen visuaalinen viestintä voi tuntua teennäiseltä tai epäaidolta. Sama pätee myös kuviin: AI ei tiedä, miltä suomalainen maisema (saati mielenmaisema) näyttää tai millainen valaistus miellyttää suomalaisen estetiikan silmää.

Epäjohdonmukaisuus ja tekniset virheet

Monet AI:n luomat kuvat ovat ensi silmäyksellä vakuuttavia, mutta tarkemmin katsottuna niissä voi olla outoja yksityiskohtia, kuten vääränlaisia varjoja, anatomisesti epärealistisia ihmisiä tai elementtejä, jotka eivät sovi yhteen.

Siinä missä someyleisö vielä jaksaa ihastella veikeää AI-kuvitusta, ammattilaisen silmä havaitsee tekoälyttömyysvirheet heti. Ja someyleisö ihan tosi pian. Ne voivat todellakin heikentää brändisi uskottavuutta.

Kuvittaja Maria Sann kuvattuna erittäin värikkäässä kahvilassa Pasilassa Kopioston Taiteilijatreffit-artikkelin yhteyteen.

Miksi ammattikuvaaja on edelleen tarpeellinen?

Ammattikuvaajalla on aseenaan vuosien kokemus ja luovuus. Hänellä on näkemystä siitä, miten kuvat parhaiten tukevat brändiviestintää. Kuvaaja osaa ottaa huomioon valaistuksen, sommittelun, värit ja kohdeyleisön mieltymykset. Hän voi myös ohjata kuvattavia niin, että lopputulos näyttää aidolta ja vakuuttavalta. Ja siis, kuvaaja voi kuvata juuri ne teidän omat tyypit teidän omassa miljöössä – ei kopioidussa kulississa.

Lisäksi ammattikuvaaja tuo mukanaan henkilökohtaisen yhteyden, joka on korvaamaton. Yhteistyössä kuvaajan kanssa löytyy juuri oikeanlainen tyyli ja tunnelma, joka sopii brändiisi. Tämä on jotain, mihin tekoäly ei pysty – sillä ei ole intuitiota, empatiaa tai kykyä ymmärtää, mitä juuri sinun yrityksesi tarvitsee.

Voiko tekoäly korvata valokuvaajan?

Mielestäni tekoäly ei ole uhka ammattikuvaajalle, vaan työkalu, joka voi täydentää hänen työskentelyään. Se voi auttaa ideoiden kehittelyssä ja nopeuttaa joitakin prosesseja. Mutta silloin, kun puhutaan brändin visuaalisesta viestinnästä, autenttisuudesta ja uskottavuudesta, ammattikuvaajaa ei voida täysin korvata.

Ja sitä paitsi, tarvitsee se tekoälykin promptaajan. Visuaalinen promptaus onkin oma taiteenlajinsa, jota ei kaikki markkinointipertit hallitse.

Lopuksi: Älä anna tekoälyn viedä kuin pässiä narusta

Tekoäly on houkutteleva työkalu, mutta sen käyttö vaatii harkintaa. Älä anna sen viedä sinua kuin pässiä narusta, vaan mieti, miten voit käyttää sitä tukemaan aidosti brändisi tavoitteita. Pidä mielessä tarinani verhoomosta.

Jos tekoäly ei ole juuri nyt oikea ratkaisu kuvatarpeisiisi tai pulmiisi, niin ole yhteydessä! I am here to serve!