Tekoäly tosiaan on älykäs – ainakin tässä asiassa!
- Riitta Supperi
- May 12
- 3 min read
Olin aloittamassa asiakasta oheistavaa blogikirjoitusta siitä, millainen on hyvä tarjouspyyntö valokuvaajalle. Koska – no – huonoja tulee aika paljon. Ai milleen huonoja, ehkä kysyt. Huonoja siinä mielessä, että tarjouspyynnöstä ei käy ilmi esimerkiksi lopullisten kuvien määrä (edes arvio) tai se, ovatko kaikki kuvattavat henkilöt samassa toimipaikassa. Nämä voivat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä, mutta eivät tietenkään ole, ainakaan kuvaajalle, joka ei tunne teidän toimintaa.
Vaan mitenkä kävi blogikirjoituksen kanssa? Aihetta pallotellessani tekoälyohjelman kanssa olinkin niin fiksu (tai höhlä, miten vaan haluat ajatella!), että hyppäsin ostajan housuihin. Promptini oli:
Olet PK-yrityksen viestintäpäällikkö, joka tarvitsee uusia kuvia yrityksen käyttöön. Ensisijainen tarve on henkilökuville (sekä johdosta että avainhenkilöstöstä), mutta voisi ottaa myös uusia kuvapankkikuvia (kuvituskuvia) myöhempää käyttöä varten.
Millainen on hyvä tarjouspyyntö valokuvaajalle, mitä kaikkea siinä pitää ottaa huomioon?
Ja ta-daa! Tekoäly loi niin hyvän tarjouspyyntöpohjan, että valokuvaajakin oli vaikuttunut. Laitanpa vastauksen suoraan tähän luettavaksi. Ja koska mietit, että miksi tämä nyt olikin niin erinoimainen, niin lisäsin omat valokuvaajan huomioni siihen, miten listan asiat vaikuttavat tarjoukseen.

1. Yrityksen perustiedot ja kuvaustarve
Yrityksen nimi, toimiala ja lyhyt kuvaus.
Kuvaustarve: henkilökuvat johdosta ja avainhenkilöstöstä sekä kuvapankkikuvia.
Kuvien käyttötarkoitus: verkkosivut, some, markkinointimateriaalit, lehdistö.
Kun saan hyvän käsityksen yrityksen toimialasta, voin jo alustavasti miettiä sopivaa kuvaustyyliä: Onko toimialalla tietty visuaalinen perinne? Millaisena toimiala näyttäytyy kaupallisissa kuvapankeissa? Millaisin visuaalisin elementein toimialan sisällä voisi erottautua? Käyttötarkoitus määrittelee paljon, lehdistökuvat eroavat suuresti markkinointimateriaaleista ja voivat olla tuotannoltaan hyvinkin erilaisia.
2. Tarkka kuvaus kuvaustarpeesta
Henkilökuvien määrä (esim. 10 johtoryhmän jäsentä + 15 avainhenkilöä).
Kuvattavien henkilöiden sijainti(t).
Kuvapankkikuvien määrä, aiheet ja lokaatiot(esim. 20-30 kuvaa työympäristöstä ja -tilanteista).
Kuvaustyyli (virallinen, rento, studiossa, luonnollisessa ympäristössä).
Kuvaformaatit (vaaka, pysty, neliö) ja resoluutiot.
Ai että miksi pitäisi tietää lopullinen kuvamäärä? No ei tarvitsekaan, mutta realistisemman tarjouksen saat, jos osaat vähän haarukoida todellista tarvetta. Jos pyydät 20 käsiteltyä kuvaa, mutta tarvitset vain 10, olet jo tarjouspyynnössä nostanut kuvankäsittelyn kustannuksia 100 prosentilla.
Sijainnista jo mainitsinkin, ja tämä tietysti helpottaa hahmottamaan kuvausten logistiikkaa. Jos yksi on Tampereella ja viisi muuta Salossa, kuvaajalle kertyy työaikaa ja kustannuksia 226 kilometrin verran (Tre-Salo-Tre). Jos henkilökuvien lisäksi vielä harkitaan kuvapankkikuvien kuvaamista, tarvitsee siihen varata oma aikansa suunnitteluun ja itse kuvaukseen. Jos studiokuvaus on mahdollisuus tai toive, niin kuvaus helpottuu aina hieman.
Ja vielä lisäys AI:n ansiokkaaseen listaukseen: Ja jos et tiedä, niin pyydä kustannusarvio eriteltynä paloina niin, että pystyt hahmottamaan kunkin palan kustannuksen.
3. Aikataulu
Tarjousten jättämisen määräaika.
Kuvausten toivottu ajankohta.
Kuvien toimituksen deadline.
Aikataulu! Erittäin oleellinen, mutta harvoin mukana tarjouspyynnössä. Jos kuvauksen toivottu aika olisikin, niin kuvin toimitusaika ei niinkään. Ei se pakollinen ole, mutta erittäin ystävällinen ele kuvaajalle, joka pystyy tarjouksesta hahmottamaan omaa kalenteria ja rytmittämään muita toimeksiantoja – siis varmistamaan, että saatte kuvat toivotussa aikataulussa.
4. Budjetti
Budjettiraami tai hintahaarukka (jos tiedossa).
Erittely mahdollisista lisäkustannuksista (matkat, studiokulut).
Raha! Kyllä, tästäkin olisi kiva saada infoa. Ei niin, että osaisin kirjoittaa tarjouksen maksimisummalle, vaan että osaisin suhteuttaa tuotannon budjettiin. Kuvaajan aika ja taito maksaa aina, mutta osaan arvioida, mistä asioista voi säästää pienemmän budjetin hommissa ilman, että se heikentää lopputulosta. Jos budjettia on enemmän, niin osaan auttaa siinä, miten se olisi järkevintä käyttää: esimerkiksi jaksottamalla useamman kuvauksen eri vuodenaikoihin, jotta saadaan mahdollisimman monipuolista materiaalia.
5. Tekniset ja sopimusjuridiset asiat
Kuvien käyttöoikeudet (laajuus ja kesto).
Formaatti, jossa kuvat toimitetaan.
Kuvankäsittelyn taso ja laajuus.
Aniharva, jos kukaan, kuvaaja luovuttaa asiakkaalle tekijänooikeutta kuviinsa (ns. kaikki oikeudet). Kuvat ovat kuvaajan pääomaa, joita voi käyttää esimerkiksi portfoliossa. Eri käyttöoikeuksille on hinta, joka vastaa kuvan tuomaa lisäarvoa: pieni näkyvyys, vähäinen lisäarvo ja sitä kautta kustannus – suuri näkyvyys, iso lisäarvo ja sitä kautta suurempi kustannus.
Kuvankäsittelyn taso ja laajuus vaikuttaa tietysti kuvankäsittelyaikaan – ja hintaan.
6. Valintakriteerit
Mitkä asiat vaikuttavat valokuvaajan valintaan (hinta, kokemus, referenssit, tyyli).
Tämä on asia, jota en ole koskaan nähnyt tarjouspyynnössä (ellei kyseessä ole julkinen kilpailutus)! Olisi kyllä mahtavaa tietää, onko asiakkaan ainoana kriteerinä pelkkä hinta vaiko ehkä jopa referenssit ja kokemus.
Hinnoittelusta sananen: On aina tylsää kuulla, kun keikka on mennyt halvimmalle tarjojalle. Valokuvaajia on maailma täysi, ja jokaisella on tietysti oma liiketoimintamallinsa. Oma hintani on sellainen, että liiketoimintani on kannattavaa ja kantavaa – jota se ei takuulla kaikkein edullisimmalla vaihtoehdoilla ole.
7. Yhteystiedot
Yhteyshenkilön tiedot tarjouspyyntöön liittyen.
Menettelytapa lisäkysymysten esittämiseen.
Yhteystiedot ovat onneksi itsestäänselvyys, mutta mukava AI senkin oli huomioinut.
Kuvaajana osaan myös varmistaa ja tarjouksessa mainita, että tarvittavat kuvausluvat tulevat hoidetuksi tietosuoja-asiat mukaan lukien.