Valokuvataide, kuvatuotteet
Olen tehnyt valokuvataidetta kaupallisen kuvauksen rinnalla vuodesta 1999 alkaen. Näkyvin projektini on valokuvanäyttely ja -kirja 50+ – suomalaisen miehen muotokuva. Debyyttinäyttely oli Suomen valokuvataiteen museolla keväällä 2012. Sittemmin miehiä on ollut Suomen lisäksi esillä myös Saksassa ja Ranskassa. Tällä hetkellä dokumentoin suomalaista maaseutua.
Valokuvataidettani voi hankkia valmiiksi kehystettyinä teoksina tai valokuvavedoksina Osuuskunta Lilithin Aavamaa-verkkokaupasta.
50+ – suomalaisen miehen muotokuva
Parasta ennen – valokuvia suomalaisesta maaseudusta
Näkymättömät miehet
Kirje rakkaalleni
Mies 50+ – suomalaisen miehen muotokuva
Mitä miettii suomalainen mies viisissäkymmenissä? Mitkä ovat hänen unelmansa ja toiveensa ja kuinka ne ovat toteutuneet 2000-luvun Suomessa?
Riitta Supperin (s. 1974) muotokuvasarja 50+ puhuu suomalaismiehistä vähäeleisesti ja kunnioittavasti. Ympäri Suomea otetut 95 miljöömuotokuvaa käsittelee ”tavallisten”, 50–59-vuotiaiden miesten elämää ja sen murroskohtia.
”Tutkin sitä osaa suomalaisista, joita ei juuri mediassa näy. Viisikymppinen mies on unohtunut aikakausilehtimaailmasta, jossa hurmioituneet naiset pääsevät ylistämään uutta nuoruuttaan. Myös sanomalehtien sivuille tavallinen viisikymppinen mies kelpaa vain gallupiin. Viisikymppiset poliitikot ja yritysjohtajat tosin näkyvät senkin edestä.”
Supperi aloitti sarjan kuvaamalla omaa isäänsä. ”Kuvatessani mietin, millaista hänen elämänsä todella on ja millainen se tulee olemaan, kun eläkepäivät ovat edessä. Mietin, miksi isästäni tuli sellainen kuin hän oli? Toteutuivatko hänen unelmansa, oliko hänen elämänsä siihen mennessä onnistunut? Kohtaisiko hän tulevaisuudessa suomalaisen miehen ongelmat, kuten syrjäytymisen tai alkoholisoitumisen, vai alkaisiko hänellä seesteinen vanhuus tai peräti uusi nuoruus? Koko elämän valinnat ovat keskiössä, kun tarkastellaan onnistunutta elämää; onnea. Sarjani voisikin kulkea myös alaviitteellä Onni.”
Sarjaan kuuluu yhteensä 95 teosta.
Näyttelyt:
2016 Hailuoto galleria, Hailuoto
2014 Suomi-Saksa instituutti, Berliini, Saksa
2012 Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
2012 Voies off -festivaali, Perpignan, Ranska
Näyttelyä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Patricia Seppälän säätiö, Finnfoto ja Lehtikuvaajarahasto.
Parasta ennen – kuvia suomalaisesta maaseudusta
Edelleen jatkuvassa sarjassa Parasta ennen Riitta Supperi kuvaa suomalaista maaseutua. Se näyttäytyy hänelle osittain käytöstä poistetulta, vähän rähjäiseltä ja unohtuneelta. Järjestystä löytyy sieltä, missä ihminen vielä toimii – kaataa metsää, kyntää peltoa, muokkaa maisemaa haluamakseen. Supperi on kuvannut sarjaa pääasiassa Varsinais-Suomen alueella, jossa ihminen on muokannut maata vuosisatojen ajan. Hän käyttää sarjaa kuvatessaan vanhentunutta filmiä, joka luo kuviin vääristyneitä, haalistuneita ja melkeinpä unenomaisia värejä ja sävyjä.
Sarjaan kuuluu yli 20 teosta ja se täydentyy jatkuvasti.
Näyttelyt:
2022 Bar10, Helsinki
2016 Creat Space, Helsinki
Riitta Supperin työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus Taike.
Näkymättömät miehet – Invisible men
Riitta Supperi on seurannut valokuvaten ja videoiden Pelastusarmeijan asuntolan “Rälläkän” elämää Helsingissä kahden vuoden ajan 2008-2010.
“Aloittaessani kuvauksia asuntola odotti suurta remonttia. Menneisyyteen jämähtänyt, synkkä ja tunkkainen tila majoitti melkein kolmesataa miestä piskuisissa kahden hengen huoneisissa. Tupakansavu täytti tilat, ja odotuksen tunne oli jo aikaa sitten muuttunut roikkuvaksi tunnelmaksi, epämääräiseksi tulevaisuudeksi, joka paksuna mattona vaimensi kaiken normaalin elämän.”
“Olin kameroineni lyhyt tuttavuus miesten elämässä. Silti keskustelut miesten kanssa ja kertomukset jotka tallensin videolle ovat avoimia, suoria ja pelkistettyjä tarinoita siitä, miten kukin on päätynyt vaille vakinaista asuntoa. Oman tarinan kertomisen tarve oli suuri, samoin myös kiitollisuus siitä, että jotakuta kiinnosti.
Yhteiskunnassamme nämä miehet ovat unohdettuja, melkeinpä näkymättömiä. On helppo sulkea silmänsä.”
Asuntola remontoitiin kauttaaltaan 2011 ja uudistettuun asuntolaan rakennettiin nykyajan standardit täyttävät asuintilat. Samalla asuinpaikkojen määrä tippui alle puoleen.
Sarjaan kuuluu 37 teosta.
Näyttelyt:
2011 Kioski galleria, Helsinki
2010 Luova.fi, Helsinki
Kirje rakkaalleni
kirje rakkaalleni on tutkielma läheisyydestä ja naiseksi kasvamisesta, joka kumpuaa Supperin omista kokemuksista, haasteista ja peloista. Omaa elämää peilaamalla Supperi myös ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnan arvostelevaan asenneilmapiiriin tyttöjä ja naisia kohtaan. Kuvat liikkuvat todellisuuden rajamailla, astuen joskus unimaiseen, painajaismaiseenkin, maailmaan.
"Kerron kuvilla tunteistani, joita en pysty muilla tavoin ilmaisemaan. Taide on minulle väylä tulla ymmäretyksi läheisilleni. Kuvani kertovat vääristyneestä minäkuvasta, syömishäiriöstä, läheisyyden kaipuusta ja samalla rakastamisen vaikeudesta. Synkistä aiheista huolimatta olen pyrkinyt luomaan kauniita ja harmonisia kuvia, uskon teosten koskettavan myös laajempaa yleisöä."
Sarja koostuu kuvista Exposure # 1, 2, 3 ja Shadow # 1, 2, 3 jne. Näennäisen eleettömät nimet kertovat myös osaltaan tarinaa. Exposure kääntyy suomeksi valotukseksi, mutta tarkoittaa myös paljastusta, altistusta. Supperi asettaa itsensä näytille tavalla, joka avoimuudessaan on äärimmäisen koskettavaa.
Näyttelyt:
2011 Kotkan valokuvakeskus, Kotka
2013 Jukka Male -museo, Helsinki
