fbpx

Potrettibingo! Homot riviin

Pride viikon kunniaksi julkaisen uudelleen vuonna 2014 kirjoittamani tekstin. Onneksi asiat ovat muuttuneet parempaan!

Eduskunnassa keskusteltiin eilen tasavertaisesta avioliittolaista. Keskustelu muistutti paikoitellen koulukiusaamista, jonka tarkoituksena oli lytätä avioliittolain muuttamisen kannattajat mahdollisimman karkeaan alatyyiin.

Samaa alatyyliä sain minäkin kokea viime kesänä, kun kuvasin Sunnuntaisuomalaisen homoaiheiseen juhannusjuttuun kuvituksen. Kuvasin vahvoja, persoonallisia ihmisiä, jotka uskaltautuivat kameran eteen edustamaan homoutta.

Kuvien julkaisun jälkeen minua lähestyi tuntematon henkilö tekstiviestillä. Hän oli nähnyt googlettamisen vaivan ja kaivanut yhteystietoni netistä. Eritteisiin keskittynyt viestittelijä penäsi minulta kantaani homouteen. Epämiellyttävä, mutta sinänsä harmiton viesti ei minua juuri hetkauttanut. Suurempia asioita tapahtui toisaalla.

Sunnuntaisuomalainen on kuuden maakuntalehden yhteinen sunnuntaisivusto. Kaksi näistä lehdistä sensuroi artikkelin pois sivuiltaan pelätessään suututtavansa lukijat. Journalistit antoivat uskonnollisten yhteisöjen äänekkäiden edustajien talloa sananvapauden jalkoihinsa.

Me ihmiset olemme kansoittaneet maan (raamatullisesti chic!) ja elämme pakosta toistemme lähellä. Mitä enemmän me toisiamme ymmärrämme ja osaamme antaa tilaa toistemme ajatuksille, sitä helpompi meidän kaikkien on olla. Miten toisen uskonnollinen tai seksuaalinen suuntautuminen voisi mitenkään haitata elämäämme?

Eikö olisikin helpottava ajatus elää onnellisten ja hyvinvoivien ihmisten keskellä, joiden ei tarvitse piilotella itseään?

Sananvapaus takaa meille journalisteille luvan kirjoittaa ja kuvata kaikkia aiheita. Samalla se myös velvoittaa. Kerromme asioista, joista emme ole samaa mieltä, jotka sotivat omaa maailmankuvaamme vastaan, karmeista asioista, joista on pakko tiedottaa, mutta niistäkin aiheista, jotka ovat kivoja ja joista tulee hyvä mieli.

Ja palataksemme eduskunnan keskusteluun: kehitin kaikille kansanedustajille ja miksei teille tavallisille hömötiaisillekin oman leikin: potrettibingon! Siitä voi itsekukin arvata ulkonäön perusteella, että mihinkäs kohtaan se homorivi oikein osuukaan.

Ja varsinaisena ilonpilaajana paljastan: potrettibingoa ei voi voittaa. Homous kun ei näy kuvassa. 

PS Tasa-arvoiseen avioliittoon liittyvä avioliittolain muutos vahvistettiin helmikuussa 2015. Muutos tuli voimaan keskiviikkona 1.3.2017. Avioliittolain muutos mahdollistaa avioliiton solmimisen myös samaa sukupuolta oleville.

Onnistuneen valokuvauksen aakkoset

Kun kaikki loksahtaa, on työnteko helppoa ja jälki hienoa. Näin kävi Puuha Sportin kuvausten kanssa. Asiakas oli minulle uusi, mutta AD:n kanssa oltiin viestitelty aiemminkin kuvauksista, jotka eivät sitten syistä tai toisista toteutuneet. Joten koko ryhmä oli uusi, samoin mallit vieraita. Olikin hauskaa päästä vihdoin varsinaisiin kuvauksiin asti ja tavata uutta porukkaa.

Lapsi hyppäämässä
Kun kaikki on suunniteltu etukäteen, varsinainen kuvaus käy kuin leikki!

Mitä tehdään, miksi tehdään, kenelle tehdään – ja mitä se kaikki maksaa

Ihan ensimmäiseksi lähdettiin kustannusarviosta liikkeelle, tietysti. On tärkeää, että sekä asiakas, että kuvaaja ovat jo etukäteen kartalla työn kustannuksesta ja mahdollisista muista kuluista, jotka kuvauksesta syntyvät. Mahdollisimman tarkan kustannusarvion pystyy laatimaan, kun kuvauksen palaset on jo pääpiirteittäin kohdillaan; tiedetään ainakin kuvauspaikka, arvio toivotusta kuvamäärästä ja käyttöoikeudesta ja hahmotelma toivotusta lopputuloksesta.

Luonnos toivotusta lopputuloksesta

Asiakkaalla oli selvä kuva, mitä tavoitellaan. Sain jo kustannusarviovaiheessa eteeni mallikuvat, joista sain heti kiinni kuvien toivotusta sävymaailmasta, valaisusta ja esimerkiksi liikkeen tunnusta, joka oli näissä kuvissa tärkeä. Siltä pohjalta pystyin suunnittelemaan taustan ja valaisun jo etukäteen, ja testaamaan sen ennen varsinaisia kuvauksia. Testimallina toimi muuten jättipuudelini Ville, joka on aina avulias assari!

Toteutussuunnitelma – kuka tekee mitä ja missä aikataulussa

Ennen kuvauspäivää tietysti säädettiin aikatauluja. Jo neljänkin mallin kanssa siinä on oma hommansa. Mutta se vaatii vaan vähän aktiivista viestittelyä, niin homma on hoidossa. Malleina toimivat tavalliset, liikunnalliset ihmiset, jotka kuvastavat parhaiten Puuhan ajatusmaailmaa ja ideaa: me olemme kaikki luotuja liikkumaan ja Puuha auttaa siinä.

Vaatetusta toki myös mietittiin etukäteen. Tällä kertaa asiakas hoiti tämän puolen. Studiolle tuli muutama vaihtoehto, jota sitten testattiin kuvassa. Kaikki värit, kuosit tai materiaalit eivät sovi kuvaan, joten on aina parempi olla useampi vaihtoehto tarjolla, kuin kikkailla epäsopivan vaatteen kanssa. Luonnolliseen ilmeeseen sopi, että meikkaus oli minimaalista.

Rekvisiittaa studioon ja homma käyntiin

Itse kuvauspäivänä homma olikin sitten melko suoraviivaista: kaikilla oli selvät sävelet siitä, mitä tehdään, miksi tehdään ja mitä tavoitellaan. Kuvaaja on vastuussa tärkeimmästä, eli miten haluttuun lopputulokseen päästään. Kuvauspäivän aikataulutus on myös parhaiten kuvaajalla hallussa.

Kun testikuvatkin oli jo otettu ja hyviksi todettu, niin itse kuvaus oli lähinnä mallin ohjausta ja oikean liikkeen löytämistä. Käytännössä teimme niin, että kuvasin suoraan koneelle pienen satsin, joka käytiin heti läpi AD:n kanssa. Näin päästiin heti vaihtamaan suunnitelmaa, jos joku liike ei toiminut kuvassa tai jos tarvittiin hienosäätöä johonkin suuntaan. 

Kuvankäsittely viimeistelee homman

Kuvausten jälkeen onkin sitten AD:n aika valita oikeat kuvat lopulliseen materiaaliin. Matalaresoluutioisilla näyttökuvilla testataan eri vaihtoehtoja, joten kuvankäsittelyyn menee vain oikeasti käyttöön tulevat kuvat. Vasta kuvankäsittelyssä valokuva saa oikeat sävyt ja tunnelman.  

Kuvankäsittely olikin sitten oma rastinsa! Studiossa oli käytössä taustafondi, joka on leveä, mutta ei ihan niin leveä, kuin lopullinen kuva-ala vaati. Kuvia käsiteltiinkin eniten juuri taustasta, että saatiin lopulliseen käyttötarkoitukseen parhaiten istuvat kuvat. Lisäksi tietysti laitettiin kuvan yleinen sävymaailma kuntoon ja fiksattiin vaatteiden ryppyjä ja liian suuria kontrasteja. Normaalia käsittelyä siis. Kuvat menivät niin webbiin kuin printtiinkin, joten käsittelyssä piti vielä ottaa huomioon kummankin median vaatimukset.

Kun koko homma oli valmis, oltiin koko porukka tyytyväisiä, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Ihan parasta! 

Ja sitten vielä ne aakkoset. Menisköhän ne suunnilleen näin:

  • Mitä tehdään, miksi tehdään, kenelle tehdään
  • Luonnos toivotusta lopputuloksesta
  • Kustannusarvio
  • Toteutussuunnitelma – kuka tekee mitä ja missä aikataulussa
  • Lokaation ja mahdollisten mallien hankinta
  • Rekvisiitan hankinta, vaatteet, taustat ja mahdolliset vuokralaitteet
  • Catering – kuvausryhmälle vähintään kahvia (tärkeää!)
  • Kuvausaikataulu (jos useampi malli)
  • Lopputyöstö eli kuvankäsittely 

Ilmaiset vinkkini parempiin seminaarikuviin

Maailma on liian hyvä huonoille seminaarikuville. Tässä vinkkini kaikille viestijöille, jotka on nakitettu firman älypuhelimen kädessä kuvaamaan “jotain kivaa semmakuvaa” someen.

Naiset verkostoituvat seminaarissa kuohuviinilasin äärellä
Ihmiset ovat kiinnostavia. Tauolla he ovat rentoina ja hyväntuulisia.
Myönnettävä se on – seminaarit ovat keskimäärin aika tylsän näköisiä tapahtumia. Pahimmillaan esiintyjä puhuu yksin suuren valkokankaan edessä ja kaikkialla muualla on mustaa. Ja vaikka lavastukseen ja valaistukseen olisikin panostettu, niin ensimmäisten lavakuvien jälkeen sekin visuaalinen kortti on niin sanotusti käytetty. Miten siis kuvaat kokonaisen päivän hyvälaatuista, mielenkiintoista ja yllättävää kuvaa?

Kuvaa rauhassa, älä hosu

Seminaarisalit ovat aina hämäriä, joten kuvat tärähtävät helposti. Tai kuvassa oleva henkilö liikkuu kuvaushetkellä ja on epäterävä. Kuvaa siis rauhassa, ja tarkista kuva heti. Jos ei onnistunut, ota uudestaan.

Kuvaa vaihtelevasti – yksityiskohtia läheltä, kokonaisuuksia kauempaa

Kuvaaja ei voi istua paikoillaan. Muuttamalla kuvausetäisyyttä ja kuvakulmaa saat vaihtelua kuviin. Mene kauas, tule lähelle. Katso yksityiskohtia. Kuvaa ylhäältä tai alhaalta. Kuvaa edestä ja takaa – etsi kiinnostava kuvakulma.

Kuvaa kokonaisuus

Kuvaa koko sali, missä näkyy lavaa, osallistujia ja mahdollisia somisteita, valaisua tai muuta visuaalista piristettä. Kuvaa tämä ennen kuin varsinainen ohjelma alkaa, jolloin salia ei ole vielä himmennetty.  Näin saat kuvaan myös yleisöä etkä pelkkää mustaa massaa.

Mene lähelle

Kuvaa yksityiskohtia koristeista, tapahtuman materiaaleista, keskittyneistä vieraista. Kuvassa ei aina tarvitse näkyä kasvot, tai esiintyjästä koko vartalo.

Käytä tauko hyväksesi

Kahvitauolla vieraat kohtaavat ja keskustelevat. Se on kiinnostavaa. Kuvaa keskusteluun uppoutunut pöytäseurue, muistiinpanoihin keskittynyt käsi.

Jalkazoom tai no-zoom

Jos kohteesi on kuvassa liian pieni tai liian kaukana, mene lähemmäksi. Kännyköiden zoomausominaisuus on aina kehno. Älä käytä sitä.

Vie kohteesi valoon

Puhelimen hämäräkuvauslaatu on pääsääntöisesti huonoa. Etsi siis valoa ja kuvaa siellä. Jos tarvitset henkilökuvan esiintyjästä, vie hänet tauolla mahdollisimman valoisaan paikkaan. Tai etsi lavalta kohta, joka on parhaiten valaistu ja kuvaa puhuja hänen siinä ollessa.
Kuvaamalla vaihtelevasti, mahdollisimman hyvässä valossa ja ajatuksella, saat hyvälaatuisia ja kiinnostavia kuvia. Tosin saattaa olla, että et päivän aikana paljon muuta ehdikään tehdä 😉
Joten jos budjetti sallii, palkkaa ammattikuvaaja ja nauti seminaarista!